OPPIMISYMPÄRISTÖ

Montessori-leikkikoulussa oppimisympäristö antaa lapselle mahdollisuuden toimia ja työskennellä vapaasti omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Hyvin suunniteltu oppimisympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuuden omatoimisuuteen, itsenäisyyteen sekä oppimiseen ihmettelyn ja oivaltamisen kautta. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee positiivinen, iloinen, avoin ja rohkaiseva ilmapiiri. Oppimisympäristön tulee olla myös kiinnostava, käytännöllinen ja esteettinen.

Valmistellussa ympäristössä välineet ovat avohyllyissä lasten tasolla. Jokaisella välineellä on oma paikkansa, jonne se käytön jälkeen palautetaan. Useat välineet on valmistettu siten, että lapsi pystyy itse korjaamaan virheensä. Tietyt palaset eivät yksinkertaisesti sovi yhteen ja näin lapsi saa mahdollisuuden keksiä ratkaisun itse. Itsekorjaavat välineet antavat onnistumisen elämyksiä.

Välineistön päämäärä ei ole opettaa suoranaisesti taitoja tai välittää tietoja, vaan enemmänkin auttaa lapsen oman ajattelun käynnistämistä, oivaltamista ja edesauttaa lapsen itsenäistä, yksilöllistä ja luovaa oppimista. Näiden välineiden taustalla on ajatus siitä, että lapsi oppii oman työskentelynsä ja kokemustensa kautta.

Montessorivälineistö jaetaan viiteen ryhmään: arkiaskareet, aistimateriaali, äidinkieli, matematiikka ja kulttuuri.

ARKIASKAREET

Arkiaskareet ovat tavallisia arkipäivän töitä, joissa tavoitteena on kehon hallinnan saavuttaminen, silmän ja käden yhteistyö sekä kokonaisuuksien suorittaminen.
Lapsi esimerkiksi kiillottaa peiliä, pesee tuoleja tai kaatelee herneitä kannusta toiseen. Samalla hän oppii oikean työskentelytavan sekä korjaamaan jälkensä työnsä tehtyään. Oleellista ei ole lopputulos, vaan toiminta.

AISTIMATERIAALI

Nämä oppimateriaalit opettavat lasta tekemään havaintoja kokoeroista, muodoista, väreistä, tuoksuista, äänistä ja monista muista asioista, joissa käytämme aistejamme. Aistimateriaali auttaa lasta jäsentämään ja järjestämään ympäristöään sekä havaitsemaan pienetkin eroavaisuudet, joka auttaa lasta myös kirjoittamisen ja lukemisen opettelussa.

KULTTUURI

Tätä aluetta Montessori kutsui maailman esittelyksi. Kulttuurialueeseen kuuluvat biologia, maantieto, historia, kuvataide, musiikki ja tieteen kokeilut.

Tämän alueen välineet liittyvät läheisesti arkipuuhien toiminnallisuuteen ja aistikokemuksiin. Lapsi voi hoitaa kasveja ja eläimiä, tutkia kuvakorttien avulla niiden kehitystä ja rakennetta. Hän voi perehtyä maapalloon ja karttapalapeleihin sekä tutkia ja tehdä eri maiden lippuja. Historiaa valottaa maapallon ja lapsen oman historian aikaviivat. Lapsilla on erilaisia soittimia lauluhetkillä sekä kellot, joilla esim. etsitään samanlaiset äänet pareiksi. Taiteen erilaisiin tekniikoihin tutustutaan omien pajojen lisäksi erilaisissa näyttelyissä.

Tämän osa-alueen kautta lapsi saa kokemuksia omasta roolistaan osana luontoa ja kulttuuria, ne tukevat lapsen maailmankuvan rakentumista, sekä auttavat lasta ymmärtämään ja kunnioittamaan paremmin elämää, ihmisiä, elinympäristöä ja näiden välistä vuorovaikutusta.

ÄIDINKIELI

Oppimisympäristössä äidinkieli jakaantuu puhuttuun, kirjoitettuun ja luettuun kieleen. Lapsen sanavaraston kehittymistä tuetaan nimeämällä ympäristön asioita, esineitä ja ilmiöitä. Ympäristössä painottuvat kuunteleminen ja mielipiteiden ilmaisu sekä rikas ja monipuolinen kieli. 3-5 -vuotias lapsi on suunnattoman kiinnostunut kirjoitetuista ja kuulluista sanoista. Aluksi lapsi opettelee kirjainten nimiä ja äänteitä sekä kirjaimen muodon hiekkapaperikirjaimilla. Lapsen oppiessa kuulemaan äänteen ja yhdistämään sen kirjaimeen lapsi voi kirjoittaa irtokirjaimilla helppoja sanoja. Kun lapsi kirjoittaa itsenäisesti sanoja, voi hän siirtyä lukemaan niitä.

MATEMATIIKKA

Matemaattisena ihmisenä Montessori kehitti paljon erilaisia välineitä, joilla matematiikan oppiminen tehtiin hyvin konkreettiseksi. Lapsen matemaattinen ajattelu alkaa kehittyä jo hyvin varhain aistihavaintojen kautta. Ympäristöään havainnoimalla lapsi oppii muotoja ja käsitteitä, hän aloittaa lukumäärien opettelun konkreettisilla välineillä, joissa lukujen hierarkian tuntee käsissään ja näkee silmillään. Ensimmäiseksi lapsi oppii määrän ja sitten symbolin (luvun) ja sen jälkeen opetellaan niiden yhdistämistä. Kymmenjärjestelmän opettamiseen Montessori on kehittänyt helmimateriaalin, jolla lapset laskevat helposti tuhansia ja satoja yhteen, vähentäen, kertoen ja jakaen, vaikka he alussa osaavat vain luvut 1-10. Myös erilaiset laskuleikit ja –pelit vahvistavat lapsen matemaattisten taitojen kehittymistä. Päätavoitteemme on, että jokainen leikkikoululainen saisi itselleen vahvan sisäisen tunteen ”matematiikka ei ole vaikeaa - sitä on mukava opetella”.

AIKUINEN RYHMÄSSÄ

Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsia ja tutustua heihin niin hyvin, että hän pystyy tukemaan jokaista lasta yksilönä sekä ottamaan huomioon heidän herkkyyskautensa. Aikuinen on paikalla auttamassa lasta tekemään asioita itse, ei tekemässä hänen puolestaan. Lapselle annetaan aikaa, tilaa ja rauhaa oman työnsä tekemiseen. Aikuinen on lisäksi vastuussa ympäristön esteettisyydestä. Järjestystä ylläpidetään yhdessä lasten kanssa ja jokaisella välineellä, esineellä ja tavaralla on ympäristössä oma paikkansa, jonne se käytön jälkeen palautetaan. Aikuinen huolehtii myös kannustavan, positiivisen ja turvallisen ilmapiirin luomisesta sekä työrauhan pysymisestä.