TOIMINTAPERIAATTEEMME

Toimimme Montessori-pedagogiikan pääajatusten mukaan. Tavoitteena on saada lasten yksilölliset vahvuudet esille ja tukea heidän itsenäistä työskentelyään. Tunnuslauseemme on ”Auta minua tekemään itse”. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä luomalla puitteet, joissa lapsi voi toteuttaa luontaista oppimisintoaan sekä harjaannuttaa sosiaalisia taitojaan. Jokainen lapsi on yksilö. Lapset ovat eri asioista kiinnostuneita, siksi toimimmekin yksilöohjauksen periaatteiden mukaisesti. Yrityksen, erehdyksen ja ihmettelemisen kautta lapsi oppii paremmin kuin aikuisten antamien valmiiden ratkaisujen kautta.

Leikkikoulumme tarjoaa mahdollisuuksia toimia lasten omien kiinnostusten mukaan. Emme voi pakottaa lasta vastoin tahtoaan työskentelemään jollakin tietyllä oppimateriaalilla, voimme vain yrittää innostaa lasta toiminnan pariin.

Tästä linkistä voit tutustua varhaiskasvatussuunnitelmaamme.

MONTESSORIPEDAGOGIIKAN KESKEISET AJATUKSET

Maria Montessorin mukaan lapsen kehitys jaetaan neljään noin kuuden vuoden mittaiseen kehityskauteen.

Ensimmäinen kehityskausikestää lapsen syntymästä noin kuudenteen ikävuoteen. Tämä kehitysvaihe on suurta itsenäistymisen aikaa, jolloin lapsi oppii äidinkielensä, oppii hallitsemaan kehonsa ja hänen koordinaatiokykynsä kehittyy. Lapsi on aktiivinen tutkija ja hänellä on suuri halu itsenäistyä.

Esim. kehityskauden aikana lapsen fyysinen ja psyykkinen kehitys on valtavaa. Lapsella on ns. absorboiva mieli eli tiedostamaton kyky omaksua ja vastaanottaa kaikkea tietoa mitä ympäristössä on.

0-3 –vuotias lapsi vastaanottaa ärsykkeitä ympäristöstään täysin valikoimatta. Kolmannen ikävuoden jälkeen valikointi on tietoisempaa ja lapsi myös kokeilee ja työstää kaikkea sitä tietoa mitä hän on tiedostamattaan vastaanottanut.

HERKKYYSKAUDET

Montessoripedagogiikka perustuu lapsen herkkyyskausiin.

Herkkyyskaudelle luonteenomaista on se että lapsi oppii tällöin helposti ja ilolla. Samalla lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa

Lapsen saavuttaessa tietyn taidon, herkkyys asiaa kohti laimenee, mutta taito on pysyvästi saavutettu.

Mikäli lasta estetään seuraamasta sisäistä herkkyyttään, taidon tai ominaisuuden hankkiminen vaikeutuu.

Lapsi on aktiivinen havainnoija ja toimija, joka oppii kokeilemalla, tutkimalla ja oivaltamalla. Lapsi oppii toimiessaan vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristönsä kanssa, työskennellessään

itsenäisesti, yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa.

Herkkyyskausia:

· Kielen oppimisen herkkyyskausi (n. 0 – 5,5 v. )

· Järjestyksen herkkyyskausi (n. 1-3 v. )

· Aistien hienosäädön herkkyyskausi ( 0 – 6 v.)

· Pienten esineiden herkkyyskausi (n. 2 v.)

· Liikkeiden hienosäädön herkkyyskausi (n. 1 - 4 v.)

· Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (n. 2,5 - 5 v.)